tiistai 28. heinäkuuta 2015

Koiran ruokinnan asiantuntijat ?

Teksti: ELH, NTM Sari Kivilähde, Koiran diplomiravitsemusneuvoja-kouluttaja

Koiran ruokinta, mitä ja miten ruokitaan, lienee ollut koiranomistajien toiseksi suosituin puheenaihe, koiran koulutuksen ja kasvatuksen lisäksi.
Käsitykset koiran oikeaoppisesta ruokinnasta ovat vaihdelleet aikojen kuluessa ja uusia ilmiöitä ja kokeiluja syntyy aika ajoin edelleen.

Suurimmaksi osaksi tieteellistä tutkimusta koiran ravintotarpeista on toteutettu teollisia koiranrehuja valmistavien isojen yhtiöiden tutkimuslaboratorioissa siellä vakituisesti asuvilla koirilla. Tieteellinen näyttö vaikkapa ravintoaineen saantisuosituksista tarkoittaa toteutuksen osalta määrätyssä mittakaavassa tapahtuvaa, tietyt samanlaiset peruskriteerit täyttävien vertailuryhmien tulosten pohjalta laadittujen keskiarvojen tarjoamaa viitekehystä jonkin ravintoaineen (esim. vitamiinit) tarvesuosituksesta.  Koska osittain tällaisilla saantisuosituksilla on rehuteollisuudelle taloudellista merkitystä ainoastaan pakollisten perustarpeiden täyttämisen näkökulmasta, vain osasta ravintotekijöistä on saatavilla ja olemassa tällaisia suosituksia. Monet sopivat saantimäärät joudutaan arvioimaan vasta käytännön tasolla, koiraa ja mahdollista oiretta seuraamalla.

Käytännön tasolla koiran ravintotarpeisiin vaikuttavat monet muuntuvat tekijät, jotka standardoiduista laboratorio-oloista kokonaan puuttuvat; kulutus ja energiankäyttö eri käyttötarkoituksissa, ikä, koko, terveys (jonka vaikutuksesta mm. ravinteiden imeytyminen ja hyödynnettävyys), perusravinnon laatu ja mahdollinen siitä koituva sulatusstressi (esim. liikaa kollageenia = rustoja, luuainesta ym.), psyykkinen status (stressi, ylivilkkaus jne.). Lisäksi, kaikki koirat eivät ole 10 kg painavia (näyttelylinjaisia) Beagle-rotuisia uroskoiria, kuten useimmat tutkimusten suorittamisessa käytetyt laboratoriokoirat.

Koiranomistajien kiinnostus koiran ruokinta-asioihin, kuten yleensäkin hyvinvointiin, on viime vuosina lisääntynyt huimasti.
Tietoa on tavallaan helpompi saada, koska netin runsas käyttö on luonut uskomattoman määrän erilaisia keskustelupalstoja, facebook- ym. ryhmiä jne., joissa keskustelu käy vilkkaana.
Tietoa on paljon, tosin hajallaan, samoin ristiriitaista ja virheellistäkin tietoa. Tavallisen koiranomistajan on jo vaikea, ellei mahdoton päätellä, mikä tieto on tieteelliseen, laajaan tutkimukseen tai pitkään käytännön näyttöön pohjautuvaa, mikä taas jonkun jostain poimimaa nippelitietoa, minkä toimivuutta käytännössä ei ole kukaan laajemmin tarkistanut.

Koska koira on domestikoituneista lajeistamme ehkä kaikkein muuntumiskykyisin ja sopeutuvin laji myös ruoansulatuksensa osalta, voidaan koiraa usein ruokkia pitkäänkin sille sopimattomalla tai erilaisia ravintotekijöiden puutoksia sisältävällä ravinnolla, ennen kuin sen elimistö alkaa antaa tästä merkkejä. Se, nähdäänkö ja osataanko nämä merkit sitten tulkita häiriöiden oireiksi, jää usein koiran omistajan omalle vastuulle.
Jos koiralla on jatkuvaa oksentelua, toistuvia suolistohäiriöitä (kuten ripuli, jatkuva ummetus, kalvopäällysteiset ulosteet, suolistokurinaa), jatkuvaa karvanlähtöä, hilseilyä, laihtumista, karvapeitteen/ kynsien tai ihon pigmenttimuutoksia, toistuvaa ruohon, maa-aineksen, betonin jne. syömistä ym. oireita, kannattaa viimeistäänkin kriittisesti tarkastella koiran ruokakupin sisältöä.

Koiran hyvinvoinnin kannalta on tässä tilanteessa järkevintä ottaa yhteyttä koulutettuun koiran ravitsemusneuvonnan ammattilaiseen, sen sijaan, että lähtisi asiaa keskustelupalstojen avulla ja monien kokeilujen kautta arpomaan. Jo oireilevan koiran tukihoidossa ja kuntoon saattamisessa on usein monia osasia, joiden taustojen ja syy-yhteyksien selvittäminen vaatii huomattavan laajaa tietämystä koiran elimistön ja ravintoaineiden reaktioista ja yhteensopivuuksista. Yleispätevyydet eivät päde etenkään oireilevan koiran kohdalla.

Sekä omilla klinikoillamme ravitsemusneuvojina, että kouluttajina oppilaitoksessamme toimivien luennoitsijaeläinlääkäreiden ja muiden alaa seuraavien asiantuntijoiden mukaan ravitsemushäiriöt, sekä virheellisestä ravitsemuksesta johtuvat puutosoireet ovat koirilla selkeästi lisääntyneet viimeaikoina. Osin tämä selittynee monista väärin toteutetuista ravintomalleista, osin myös netin kautta levitettävän kirjavan informaation turvin tehdyistä omista ruokintakokeiluista esim. ravintolisien osalta. Usein omistajalle tulee yllätyksenä, että esim. monet markkinoilla myytävistä (osa ihmisille tarkoitettuja) ravintolisistä ei lainkaan täytä koiran elimistön toiminnalle soveltuvia aineksia tai oikeita keskinäisiä suhteita, tai että ne välillä sisältävät koiralle haitallisia, joskus myrkyllisiäkin sidos-, säilöntä- tai makeutusaineita.

Koiran diplomiravitsemusneuvojat ovat saaneet laajan koulutuspohjan koiran elimistön anatomiasta ja fysiologiasta puhtaasti tieteellisiin faktoihin pohjautuen, mikä toimii tarpeellisena pohjana arvioitaessa erilaisia ravitsemustarpeita, tai laadittaessa sairauden tukihoidossa käytettäviä erityisruokavalioita esim. eläinklinikoilta lähetteellä saapuville asiakkaille.
KRN-koulutusta Suomessa järjestää Suomen Eläinterveydenhuolto-opisto monivuotisella kokemuksella pitkän, omakohtaisen käytännön työuran omaavien kouluttajien toteutettamana.

keskiviikko 15. heinäkuuta 2015

HEVOSEN KÄYTTÄYTYMINEN JA KÄSITTELY - PERUSTEET TUTUIKSI

Teksti: © Sari Kivilähde





Hevoset ovat pitkään eläneet ihmisen rinnalla toimien ikään kuin työkaluina monenlaisissa tehtävissä, kuten  varsinaiset työhevoset, joiden tehtävät ovat olleet hyvin laaja-alaiset ja usein tiettyjen jalostettujen hevosrotujen synnyinseudun erityistarpeen muokkaamia.
Nykypäivänä hevonen on enimmäkseen ihmiselle harrastekaveri tai jopa lemmikki, melkein kuin perheenjäsen.

Eläinten luonteen ja käyttöominaisuuksien kehittymiseen on vaikuttanut hyvin paljon domestikaatio ja kaikki sen ympärillä tapahtuneet muutokset. Hevonen kuitenkin, kaikesta jalostustoiminnasta huolimatta, lienee ihmisen elinpiirissä eniten aivan lajin alkuperäisiä luonteenpiirteitä säilyttänyt eläinlaji.

Koska hevonen, enemmän kuin mikään muu ihmisen lähipiirissä elävä eläin, toimii edelleen tiettyjen, alkukantaisten lainalaisuuksien puitteissa sekä sosiaalisen kehityksen eri vaiheissa, että jokapäiväisessä arjessa, tuottaa se meille ihmisille toisinaan haasteita, jopa ongelmia, mikäli emme hahmota, miten hevonen ajattelee ja mihin se perustuu. Varsinaiset reaktiot voivat olla meille ihmisille joskus hankalia jokapäiväisessä yhteistyössä ja vaikkapa hevosen koulutuksessa, mikä usein tuottaa haasteita, koska hevonen esim. protestoi "käyttäytymällä huonosti",  kun se ei tiedä, mitä siltä odotetaan.

Hevosen sosiaalinen kehitys noudattaa melko tarkkaa kaavaa varsaiästä lähtien, joten voimme tukea hevosen ja ihmisen yhteistyötä tiedostamalla ja reagoimalla näihin tärkeisiin kasvuvaiheisiin oikein. Myös jo aikuisen, vanhemmankin hevosen ja ihmisen välistä kommunikaatiota voidaan parantaa, kunhan osaamme viestiä hevoselle ymmärrettävällä tavalla, mikä tekee arjesta miellyttävämpää ja stressittömämpää.

Hevosen psyykkistä kehittymistä, aisteja, arjen käsittelyä helpottavia toimintatapoja ja tavallisia haasteita tarkastelevia sekä toimintamalleja tarjoavia ratkaisuja kannattaa hakea kursseiltamme. 

Laaja-alainen, mutta kuitenkin helppo vaihtoehto tähän aiheeseen syventymiseen  kenelle tahansa hevosharrastajalle on mm. tarjoamamme interaktiivinen päiväkurssi, joka tarjoaa monenlaisille osallistujille vahvempia työkaluja ja toimivia toimintamalleja arkeen.

Katso ja tutustu kurssisisältöön:

www.seto.fi

tai